Individual goal-setting in services is not a new topic. Goal-oriented work and the need for such are brought up for discussion occasionally. At the same time, it is usually mentioned that it is important to evaluate the attainment of goals. Goal Attainment Scaling (GAS) is a single-case evaluation method developed for individual goal-setting and the evaluation of effects. The Social Insurance Institution of Finland (Kela) has introduced the method for use in their rehabilitation services. This publication evaluates the prerequisites of the employment and economy administration for the use of this method in client work, particularly with those people who are difficult to employ. Attention is paid especially to services arranged by the employment administration, whose baseline situation is compared to Kela. There were interviews of 21 experts conducted for the purposes of this study. This evaluation was conducted under the project Worthwhile Employment Services funded by North Karelia Centre for Economic Development, Transport and the Environment and implemented by Diaconia University of Applied Sciences, Research and Development Services for Social and Health Economics. Many factors limit the possibilities for individual goal-setting and evaluation of effects. First of all, goal-setting and evaluation of effects require sufficient training. Secondly, the use of a tool such as GAS requires that professionals have sufficient time available to meet with their clients. Clients are often difficult to employ and their circumstances require thorough clarification. Thirdly, individual goal-setting and evaluation of effects require that clients can obtain focused guidance and support from within the service to which they are directed. Fourthly, the infrastructure to support individual goal-setting and evaluation of effects must be in proper condition. For example, logging procedures and the maintenance of registries must be structured so that they can yield other information in addition to that relating to employment goals. Fifthly, an essential precondition for individual goal-setting and evaluation of effects is that such activities are legitimised by the upper-level administrative decision-makers. In practice, the possibilities of individual goal-setting and evaluation of effects are where active employment policy and social policy find their common interface. The fact that the employment administration desires to focus on certain key issues relating to employment transfers the possibilities of individual goal-setting and evaluation of effects towards municipalities and rehabilitative work activity.

Tässä julkaisussa tarkastellaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja Yhteiskunnallinen yritys-merkin tunnettuuden edistämistä Oulun seudulla Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) EAKR -rahoitteisen Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla projektin aikana. Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla projekti (1.4.2013 – 28.2.2015) jatkoi alueellisten yhteiskunnallisen yrittämisen kehittämiseen ja sen toimintaedellytysten luomiseen ja kehittämiseen keskittyneiden projektien levittämistä Etelä- ja Itä-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle. Toiminnan suunnitteluvaiheessa yhteiskunnallinen yrittäjyys käsitteenä ja yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalli olivat vielä suhteellisen tuntemattomia Oulun seudulla, ja Yhteiskunnallinen yritys-merkin haltijoita alueella oli vain yksi – Ektakompus Oy. Tärkeimmiksi kohderyhmiksi Diakin projektissa priorisoitiin yrittäjät, yritysten edustajat, yritysneuvojat, kolmannen sektorin toimijat sekä korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat. Kehittämistyöhön valittiin kokeileva ja mahdollisimman laajasti eri kohderyhmiä huomioiva ote, sillä aikaisempia kehittämiskokemuksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan toimintaedellytysten luomiseksi oli alueelta vähän. Kehittämistyön aikana toteutuivat seuraavat tavoitteet: 1) Kartoitettiin liiketoiminnassaan jo yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia soveltavia tahoja. 2) Tavoitettiin yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallista tiedottamiseksi. 3) Tiedotettiin potentiaalisille yhteiskunnallisille yrityksille Yhteiskunnallinen yritys-merkistä. 4) Kehitettiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan ympärille muotoutuvaa alueellista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa korkeakoulujen edustajien kanssa. 5) Osallistettiin korkeakoulujen opiskelijat uusien yhteiskunnallisesti vaikuttavien yritysideoiden innovoimiseen. 6) Tuotettiin uutta tiedotus- ja oppimateriaalia yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta. 7) Integroitiin yhteiskunnallinen yrittäjyys tiiviimmin Diakin yrittäjyysopintoihin

Hallittu palvelujärjestelmän monipuolistaminen vaatii tutkimusta, joka auttaa arvioimaan erilaisten järjestämistapojen ja palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia eri tahojen näkökulmista. Sosiaalitalous ja terveystaloustiede luovat hyvän perustan tälle tutkimukselle. Tämä julkaisu koostuu Hyvinvointipalvelujen järjestämisen uudet mahdollisuudet -hankkeen kolmesta tutkimusosiosta. Ensimmäisessä osiossa raportoidaan tutkimustuloksia luottamuksen ja vallan merkityksestä ja yhteydestä palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen ja palvelusuhteeseen haastatteluaineiston perusteella. Luottamus määriteltiin (epä)varmuuden ja tiedon asymmetrian kautta. Toisessa osiossa tutkittiin valinnanvapauden merkitystä julkisen kotihoidon palvelujen vaikuttavuuteen. Valinnanvapautta tarkasteltiin ikääntyneen asiakkaan subjektiivisen kokemuksen kautta. Kolmannessa osiossa tarkasteltiin ikäihmisten perhehoitoa saatavilla olevan kirjallisuuden ja tiedon pohjalta, selvitettiin mahdollisia ikäihmisten perhehoidon kustannusten tarkastelutapoja ja lopuksi arvioitiin ikäihmisten perhehoidon edellytyksiä.