Tämä selvitys jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä keskitytään siihen, miten tarkastelun kohteena oleville ryhmille mahdollistetaan täysipainoinen jäsenyys tietoyhteiskunnassa. Näitä ryhmiä ovat ikääntyvät ja vanhukset, aistivammaiset (viittomakieliset kuurot mukaan lukien), liikuntavammaiset, kehitysvammaiset ja maahanmuuttajat. Kiinnostuksen kohteena ovat ryhmien tasa-arvoisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä ja tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet työ- ja toimintakyvyn edistämisessä. Toisena osana on Turussa toteutettu viittomakielisille kuuroille suunnattu mobiilitulkkauspilotti ja sen arviointi. Osia nivoo yhteen kysymys siitä, miten tieto- ja viestintätekniikkavoi edistää ryhmien tasa-arvoa. Ensimmäisen osion aineisto on kerätty a) olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta, b)haastattelemalla tutkimuksen kohteena olevia ihmisiä ja c) heitä edustavien tai palvelevien organisaatioiden edustajia. Aineiston painopiste on ensimmäisessä ja viimeisessä kohdassa. Toinen osio muodostuu mobiilitulkkausta koskevan pilotin kuvauksesta ja arvioinnista. Arviointi keskittyy mobiiilitulkkauksen käyttäjäkokemusten arviointiin.Arviointia varten haastateltiin pilotin projektiryhmää sekä käyttäjiä eli viimeksi mainituista tulkkeja ja viittomakielisiä kuuroja. Jälkimmäinen kokonaisuus sisältää myös mobiilitulkkauksen ja tavanomaisen tulkkauksen kustannusten arvioinnin. Kirjallisuudesta ja haastatteluista välittyy kuva, jonka mukaan jokainen selvityksessä mukana oleva ryhmä on suomalaisessa yhteiskunnassa epätasa-arvoisessa asemassa tieto- ja viestintätekniikan ja niihin liittyvien palvelujen käyttäjänä. Ryhmät ovat alueellisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoisessa asemassa. Toisaalta tieto- ja viestintekniikan kehitys on lisännyt tarkastelussa mukana olevien ryhmien osallistumisen mahdollisuuksia. Monille kaikki mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole realisoituneet. Vaikka tietoyhteiskunnan teknistä rakennetta viedään vahvasti eteenpäin, ei huolehdita riittävästi siitä, että eri ryhmillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua. Paradoksaalisesti teknisen kehityksen myötä lisääntyy myös riski, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset syrjäytyvät tietoyhteiskunnassa. Tilanteen huomioimiseksi selvityksessä on listattu keskeisiä kehittämistarpeita ryhmien täysipainoisen yhteiskuntaan osallistumisen tukemiseksi. Mobiilitulkkauspilotin kuvauksen ja arvioinnin perusteella mobiilitulkkausta tarvitaan.Se on koettu mielekkääksi ja hyödylliseksi. Mobiilitulkkaus on käyttökelpoinen tulkkausmuoto perinteisen tulkkauksen ja etätulkkauksen rinnalla ja edistää myös sosiaalista tasa-arvoa. Mobiilitulkkaus olisi vähitellen vakiinnutettava osaksi tulkkikeskusten palvelua. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että 3G-verkkoa tai ylipäätään sellaista verkkoa, jossa mobiilipuhelut toimisivat, pitäisi olla nykyistä laajemmalla. Kustannuksiltaan mobiilitulkkaus on perinteistä tulkkausta edullisempaa. Asiasanat: design for all, DfA, erityisryhmät, esteettömyys, mobiilitulkkaus, tasa-arvo,tietoyhteiskunta, viittomakieli