Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii edistämään hyvinvointia ja torjumaan sosiaalisia ongelmia käytettävissä olevaan tietoon perustuen, tiedontuotantoon keskittyen ja yhteiskuntaa kehittäen. Tämän julkaisun tarkoituksena on tukea rakenteellisen sosiaalityön toimeenpanoa ja osaamista alueellisella ja paikallisella tasolla. Julkaisu tarjoaa rakenteelliseen työhön menetelmiä, joita voi syventää ja soveltaa käytännössä. Rakenteellisen sosiaalityön tavoite ja sisältö on määritelty sosiaalihuoltolaissa. Julkaisussa esitellään valikoimaa keinoista, joita tavoitteiden saavuttamiseksi on käytettävissä. Hyvinvointialueiden, kuntien, palvelujen tuottajien ja muun tuen antajien uudistuvassa yhteistyössä rakenteellisen sosiaalityön osaamistarve ja haasteet ovat mittavat. Ydinsanoma rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseksi on muotoiltu ydinteeseihin. Julkaisun lopusta löytyvät liitteet täydentävät keinovalikoimaa ja antavat käytännön esimerkkejä. <p> Viittaaminen <br>Piirainen, K. (2022). <i>Osaamisella kohti hyvinvointia – Rakenteellisen sosiaalityön opas.</i> (Diak Työelämä 29). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-404-6</p>

Miten soveltavan teatterin avulla vahvistetaan nuorten osallisuutta? Tule nähdyksi -hankkeen artikkelijulkaisussa kuvataan eri osapuolten kokemuksia työpajoista, joissa käytettiin soveltavan teatterin menetelmiä nuorten osallisuuden tukemisessa ja mielenterveyden edistämisessä. Tarkastelun kohteena ovat niin ammattinäyttelijän työ ja tuntemukset kuin työpajoihin osallistuneiden nuorten kokemukset näyttelijöiden ja nuorten kohtaamisissa. Julkaisussa esitellään myös hyväksi koettuja toimintatapoja soveltavan teatterin menetelmiä käyttävän opettajan tai ohjaajan tueksi. Julkaisun toinen osio sisältää soveltavan teatterin työpajasarjan, joka on tarkoitettu nuorten kanssa työtä tekevien opettajien, ohjaajien ja nuorisotyöntekijöiden käytettäväksi. <p> Viittaaminen <br>Ärling, M., & Lamminmäki, R. (toim.). (2022). <i>Haluamme kuulla tarinasi - Havaintoja Tule nähdyksi -hankkeesta</i> (Diak Työelämä 28). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-402-2</p>

Vammaisalan ongelmana on työntekijöiden saaminen. Ala ei houkuttele opiskelijoita. Tässä julkaisussa kuvataan Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hankkeen toimia Etelä-Savossa vammaisalan vetovoiman lisäämiseksi ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Julkaisu tuo monipuolisesti esille hankkeessa tehtyä kehitystyötä, saatua palautetta ja kehittämistarpeita. Lukijan on mahdollista hyödyntää julkaisun sisältöä erilaisissa alan kehittämistehtävissä. Hankkeessa rakennettiin niin toiselle asteelle kuin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan erilaisia, eri tavoin suoritettavia opintopolkuja vammaisalan töihin. Hanke tuotti myös vammaisalan tulevaisuuden osaamistarpeita kuvaavat osaamiskortit sekä testasi erilaisten digitaalisten sovellusten sopivuutta alalle. Hankkeen aikana järjestettiin kolme some-kampanjaa hyödyntäen Facebookia, Instagramia ja Twitteriä sekä osittain myös TikTok:ia. Hankkeessa mukana ollut tubettaja, jolla oli paljon seuraajia, oli onnistunut valinta levittää myönteistä kuvaa vammaisista ja vammaisalasta. <p> Viittaaminen <br>Suihkonen, P. (toim.). (2022). <i>Vetovoimaa vammaisalalle – uusia opintopolkuja, osaamisen kehittämistä ja vaikuttamista.</i> (Diak Työelämä 26). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-396-4</p>

Universaalin hyvinvointivaltion yksi tärkeimmistä tehtävistä on pitää kansalaisistaan tasavertaisesti huolta. Terveysneuvontapisteissä palvellaan matalan kynnyksen periaatteella suonensisäisten huumeiden käyttäjä. Suonensisäiset huumeiden käyttäjät ovat ryhmä, johon liitetään julkisessa keskustelussa paljon huolipuhetta ja moraalista arviointia. He ovat toisaalta mittavien institutionaalisten interventioiden kohteena ja silti samalla yhteiskunnan marginaalissa. Huumeiden käyttö on yhteiskunnassamme kahtiajakautuneessa asemassa; yhtäältä se on rikollista toimintaa ja toisaalta hoidettavissa oleva riippuvuussairaus. Poliittisissa päätöksissä ja palvelurakenteita linjatessa huumeiden käytön sosiaaliset taustasyyt ja ulottuvuuden harvoin vaikuttavat päätöksentekoon. Juuri tästä syystä on tärkeää lisätä tietoa terveysneuvontapisteiden asiakkaiden elämäntilanteista, hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Raportissa tarkastellaan terveysneuvontapisteiden asiakkaiden elämäntilannetta useasta eri näkökulmasta. Tavoitteena on ollut tuottaa tilastollista tietoa terveysneuvontapisteiden asiakkaiden elämästä suomalaisessa tutkimuskentässä jo mittavasti kerätyn laadullisen tiedon kumppaniksi. Raportti edustaa alustavaa kartoittavaa tutkimusta ja keskittyy perustuloksiin. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013 ja 2014 kahdeksan eri kunnan terveysneuvontapisteistä ja käsittää yhteensä 526 vastaajan näytteen. Raportin alkupuolella pohjustetaan raportin analyysiosioita. Luvussa kaksi kuvataan lyhyesti huumeiden käytön yleispiirteitä Suomessa, suomalaista huumepolitiikkaa sekä terveysneuvontapisteiden toimintaperiaatteita kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Kolmannessa luvussa esitellään aineistot ja menetelmät. Neljännessä luvussa kuvataan vastaajien sosioekonomista rakennetta. Ensimmäisenä teemakokonaisuutena tarkastellaan erilaisia hyvinvointi-indikaattoreita terveysneuvontapisteiden asiakkaiden keskuudessa. Viidennessä luvussa kuvataan vastaajien elämänlaatua pääasiassa hyvinvointi- ja terveyseroina suhteessa suomalaisväestöön. Kuudennessa luvussa keskitytään erityisesti huono-osaisuuden kokemukseen ja erilaisten hyvinvointivajeiden kasaantumiseen vastaajien keskuudessa. Elämänlaadun eri osatekijöiden lisäksi vahvana teemana raportissa ovat myös terveysneuvontapisteiden asiakkaiden paikka tulonsiirto- ja palvelujärjestelmässä. Seitsemännessä ja kahdeksannessa luvussa perehdytään tulonsiirtojen ja palvelujen käyttöön sekä niistä poiskäännyttämiseen. Viimeisimmissä luvuissa käsitellään vastaajien asenteita. Yhdeksännessä kuvataan vastaajien huumeiden käyttöön liittyvää muutoshalukkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kymmenes luku kuvaa vastaajien kokemaa yhteiskunnallista luottamusta sekä elämäntilanteeseen liittyvää häpeää ja stigmaa. Johtopäätöksissä olemme pyrkineet yhdistämään eri lukujen tuottamaa kuvaa terveysneuvontapisteiden asiakkaista. Tätä kuvaa olemme tulkinneet suhteessa palvelujärjestelmään ja pohtineet, kuinka hyvin tämän erityisryhmän palvelutarpeisiin vastataan ja missä kohdin sijaitsevat palvelurakenteiden aukkokohdat.

Pieksämäellä sosiaali- ja terveydenhuoltoon integroidulla liikunta-aktivointimallilla pyritään saamaan fyysisesti inaktiivit työikäiset liikkeelle ja liikkumaan. Liikuntaa käytetään hoitomuotona jo todettuihin sairauksiin ja pitemmällä aikavälillä tavoitteena on saada liikunnan avulla ennaltaehkäistyä sairauksien puhkeamista. Tässä selvityksessä liikunta-aktivointimallin vaikutuksia on arvioitu sekä asiakkaiden että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat lisääntyneen hyvinvoinnin vaikutukset terveydenhuollon palvelujen käytön muutoksiin ja siitä seuraavien terveydenhuollon kustannusten muutoksiin. Hoitava liikunta-aktiivisuus -hankkeessa onnistuttiin luomaan toimiva liikunta-aktivointimalli asiakkaiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta ja toiminta saatiin juurrutettua osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Hankkeesta saatujen hyvien tulosten johdosta toiminta jatkuu Pieksämäellä terveydenhuollossa toimivan liikuntakoordinaattorin ja liikuntatoimessa toimivan puolipäiväisen liikunnanohjaajan voimin. Selvitys on hyvin ajankohtainen meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksen takia maakunnallisen soten ottaessa vastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta ja kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtimisen jäädessä kuntien tehtäväksi. Palvelujärjestelmän uudistaminen edellyttää tietoista kuntiin jäävän toiminnan tukemista ja integroimista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jotta toimintamallia voidaan pitää ja levittää hyvänä käytäntönä, tarvitaan konkreettista tietoa toimintatavan vaikutuksista, kustannuksista ja onnistumisen edellytyksistä.

Lastensuojelun palveluiden tarve ja toimien määrä ovat pysyneet suurina, vaikka lasten ja perheiden palveluja on kehitetty voimallisesti viime vuosina. Tämä julkaisu perustuu Diakonia-ammattikorkeakoulussa lastensuojelutyön erikoistumiskoulutuksen suorittaneiden näkemyksiin. Julkaisu vastaa kahteen kysymykseen: Miten Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutuksen suorittaneet kuvaavat lastensuojelutyötä ja sen edellyttämää ammatillista osaamista koulutuksen oppimistehtävissä? Miten he arvioivat koulutuksen vahvuuksia ja kehittämishaasteita? Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutukseen osallistuneiden mukaan lapsen ja perheen kohtaaminen sekä vuorovaikutussuhteen luominen sijoittuvat ammatilliseen osaamisen ytimeen ja ovat myös asiakastyön olennainen lähtökohta. Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus tarjosi osallistujille mahdollisuuden vahvistaa sekä lastensuojelutyön teoreettista osaamista että lujittaa teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen välistä sidosta. Ammatillinen osaaminen syveni koulutuksen aikana. Julkaisu on suunnattu sosiaalialalla, erityisesti lastensuojelun tehtävissä työskenteleville ja alalle suuntautuville sekä kohdennettu ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista kiinnostuneille.