Diak Opetus 3 -julkaisussa käsitellään lukuvuoden 2015–2016 aikana tehtyjä pedagogisia toteutuksia. Kirjan erityisenä painopisteenä on työelämää ja oppimista palveleva yhteiskehittäminen. Diak vastaa näin haasteeseen ammattikorkeakoulujen yhden päätehtävän eli ammatillisiin asiantuntijatehtäviin valmentavan opetuksen kehittämisestä. Siinä tarvitaan dokumentointia, keskustelua ja tutkimusta pedagogiikan kehittämisestä, sen perusteista ja mahdollisuuksista. Yhteistyössä työelämän kanssa on olennaista sellainen kumppanuus, jossa opiskelija voi oppia ja toteuttaa kehittävää osaamista ja jossa työelämä saa kehittämisresurssia. Tässä Diak Opetus 3:ssa näkyy muutos kohti tulevaisuutta, jossa tavoitteena on vapautua luokkahuoneista ja opettajakeskeisyydestä. Muutos kohti osaamislähtöistä ajattelua pedagogisen laadun kehittämiseksi toteutuu yhteistyössä sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Diak kehittää pedagogiikkaa suuntaamalla tulevaisuuteen työelämälähtöisesti ja -läheisesti. Opiskelupolun rakentaminen ja opiskelijahyvinvointi -osan artikkelit osoittavat, että opiskelijanohjaus on vaativaa yhteistyötä. Opiskelija on aina subjekti ja tekee omat valintansa. Häntä tukevat ja ohjaavat eri vaiheissa opintojenohjaajat, opettajat, ryhmien vastaavat, kirjasto, tietotekniikkapalvelujen henkilökunta, kuraattori, harjoittelujen ohjaajat ja mentorit sekä hankkeissa eri yhteistyökumppanit. Mentorointi, tutorointi ja mahdollisuudet vertaiskehittämiseen sekä yhteisölliseen tiedon tuottamiseen ovat merkittäviä keinoja ammatillisen identiteetin vahvistamiseen. Osallistavaa oppimista ja kehittämistä Pedagogiikan suuntana tulevaisuus -osa osoittaa, että opetussuunnitelmien ja pedagogiikan kehittämisen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Yhteiskunnallinen muutos ja ennakoimaton tulevaisuus edellyttävät uudenlaista osaamista. Paikalliset ja globaalit ongelmat haastavat koulutuksen ja kulttuuristen käytänteiden jatkuvaan tarkasteluun, kehittävään osaamiseen ja asiantuntijuuteen sekä ihmisten voimavarojen vahvistamiseen. Erilaisissa kehittämishankkeissa ja projekteissa luodaan uusia toimintamalleja ja menetelmiä, jotta haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuus ja elämän olosuhteet paranisivat. Osa Kansainvälinen yhteistyö pedagogiikan kehittämisessä kuvaa oppimisen nivoutumista sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Kansainvälisessä työssä etsitään uusia tapoja kommunikoida ja ymmärtää toinen toista. Tutkivassa ja kehittävässä yhteistyössä osallistujat joutuvat reflektoimaan omia ennakko-olettamuksiaan ja -käsityksiään. Jokainen kantaa oman kulttuurinsa merkityksiä, oman toimijayhteisönsä arvopohjaa ja välineistöä. Tietoisuus niistä on kehittämisen edellytys. Kansainvälinen hankeyhteistyö opettaa kulttuurisensitiivisyyttä ja samalla mahdollistaa koulutuksen yhteiskehittämisen. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamista -osassa pohditaan sitä, miten kykenisimme jatkuvasti uudistamaan osaamista, toimintakulttuuria ja käytänteitä yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamiseksi. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteiskehittäminen ovat avain siihen. Yhteisöt ja yksilöt voivat huonosti, jos ne eivät voi vaikuttaa omiin asioihinsa ja toimia yhdessä tarvittavan muutoksen aikaan saamiseksi. Tämä vaatii uudenlaista pedagogista ajattelua. Pedagogiikkaa kehitetään ja yhteisöllisyyttä rakennetaan rajoja ylittäen ja monenlaisia osaamisia yhdistellen. DIAKpeda 3 antaa foorumin opettajille arvioida ratkaisujen mielekkyyttä ja toimivuutta, samalla kun se tekee kehittämistyön näkyväksi ja kutsuu lukijoita kritiikin ja uusien sovellutusten avulla kehittämään toimintaa edelleen. Kehittäminen ei ole vain jonkun omaisuutta, vaan olennainen osa työtä ja oppimista.

DIAKpeda-julkaisu on pedagogiikan ja hyvien käytäntöjen jakamisen foorumi. DIAKpedalla asiakaslähtöisyyttä, reflektiivisyyttä ja digitaalisuutta -kirjassa kuvataan Diakin pedagogista kehittämistä osana ammattikorkeakoulun toimintaa. Kirja kuvaa ja dokumentoi pedagogista kehittämistyötä. Siinä käsitellään laajasti ja moniäänisesti sekä kotimaassa että kansainvälisillä kentillä toteutettuja erilaisia kehittämishankkeita ja hyviä käytänteitä. Artikkeleista osa on tutkimuspainotteisia, osa käytäntöjä kuvaavia ja osa selvityksiä tai selontekoja. Lukijalle tarjoutuu nähtäväksi pedagogisen toiminnan moni-ilmeisyys ja -tahoisuus. Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu opetuksen lisäksi aluekehitys ja TKI-toiminta. Lisääntyvä pedagogiikan ja TKI-toiminnan välinen innovatiivisuus ja interaktiivisuus toteutuvat sekä pienimuotoisissa toiminnallisissa hetkissä että laajoissa yhteistyöprojekteissa. Artikkelit julkaisun ensimmäisessä osassa Työelämä- ja asiakaslähtöisen osaamisen kehittämistä käsittelevät näitä teemoja opetussuunnitelmatasolla ja opiskelun toteuttamisena työelämässä. Ihmisarvoa ja ihmisyyttä arvostavan pedagogiikan tavoitteena on sekä laaja- alainen ja osaava ammattilainen että tasapainoinen persoona. Oppimisen reflektointia ja ohjausta -osan artikkelit tuovat esille näkökulmia oppimisprosessien kehittämisestä hyödyntäen opiskelijoiden kokemuksia. Artikkeleissa korostuvat opiskelijan osaamisen ja tietämyksen arvo ja voimavaraistavien ohjaustapojen tuloksellisuus. Digitaalisuus ja erilaiset tekniset ratkaisut sekä työelämässä että pedagogiikassa ovat lisääntymässä. Toteutusten tulee haastaa ajattelemaan, tutkimaan ja oppimaan. Digitalisaatio ja verkko-opetus -osan artikkelit käsittelevät tähän teemaan liittyviä kokeiluja. Tulevaisuuden koulutuksessa tulee entistä enemmän huomioida terveys- ja sosiaalialan teknologiset ratkaisut ja kehittää niitä niin, että ne ovat hyödyllisiä, tehokkaita ja ihmisläheisiä. Yhteiskunnallisten muutosten lukeminen ja ennakointi edellyttävät tulevaisuusorientaatiota myös pedagogisessa toiminnassa. Kehittämisen tulee suuntautua ratkaisumalleihin, jotka vastaavat ihmisten tarpeita ja jotka mahdollistavat tasa-arvoisuuden. Toiminnassa tulevat korostumaan myös globaali vastuu ja innovaatiot. Merkittäviä periaatteita ovat yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys ja eettisyys.

Saatavilla verkossa: http://libguides.diak.fi/tutkehopas